Aikaa ei ollut viikonloppunakaan ..

.. ainakaan tietokoneelle. Tai no, katsottiin me mummun kanssa sunnuntaina Vain elämää -maratoni tietokoneen kautta, kun mummulta huomaamatta jäänyt sarja sai täyden huomiomme neljän jakson verran :) Tyttöjen seuranhimo sai myös huomiomme kaikenmoisten kuopsutusten merkeissä, kun siinä omalta sängyltä (levitetty olkkarin sohva) oli aikas mukava koirat kainalossa telkkua tuijotella :)

Hyvä seura, parempi mieli - oli muutenkin viikonlopun teemana. Nähtiin perhettä ja ystäviä koirakavereita unohtamatta, lenkkeiltiin, saunottiin, nautittiin rapsutuksista, pitkistä, rauhallisista aamuista koiria rapsutellen ja pusuja vastaanottaen enkä voi hieman kaihoisasti olla muistelematta kuluneita päiviä, etenkin kun huomenna aamulla koittaa arki kera melkein 9h työpäivän. Mutta ihanien muistojen voimalla sitä jaksaa taas perusarkeakin, eikä perusarjessakaan ole sitten mitään vikaa :) Ihanaa oli tulla Jonin luo takaisin kotiin ja Sussun ja shelttityttöjenkin seurasta ennätettiin jo tänään nauttia :)

Perjantaina suuntasimme suoraan töistä Jyväskylään ja järkytys oli melkoinen, äipän varoituksista huolimatta. Siellä oli nimittäin LUNTA! Ei meillä vaan sellaisesta ollut tietoakaan, nautiskeltiin (ainakin ajatuksen tasolla sisältäkäsin) perjantai auringosta ja mukavan kirpakasta syyssäästä eikä tosiaan lumesta ollut tietoakaan. Jyväskylässä sitä sitten oli, ihan yhden talven verran (ainakin siis, jos multa kysytään :D). Koirat kirmaili iltalenkillä aikas vallattomasti menemään enkä voinut olla laskematta niitä hetkittäiselle hipalle hiekkatiellä, kun menojalkoja vaan niin kovasti vipatti. Yhden pupun, joka ei ollut ennättänyt vielä vaihtaa talvivaatteisiin, näin pinkovan valkealla koulunpihalla, mutta onneksi se ei blondin silmiin osunut hipan tiimellyksessä ;D

Lauantaiaamu nautiskeltiin rauhallisesti heräämisestä ja tuntui, että kaikki kolme koiraa olivat aivan onnesta solmussa, kun tunnin verran heräiltiin, mä viä peiton alle käpertyneenä ja mummu sängyn laidalla istuen. Kaikki sai rapsutuksia tasapuolisesti ja me mummun kanssa meinattiin hukkua soopelipusujen alle. Hippukin taisi sentäs muutaman pusun antaa :) Lauantain ohjelmassa oli löytää äipälle ja mulle talvikengät sekä mulle toppahousut, joten me suunnistettiin kauppakierrokselle. Soopelisiskot lähti mukaan ja Hippu jäi mummulle seuraneidiksi. Montaa kauppaa ei tullut tuloksetta (no, äippä löysi kyllä sit vimosesta kengät) kierrettyä, kun päätimme jo lopettaa "shoppailun" ja suunnattiin Jannelle kahville. Myrttikin on selvästi jo tottunut tähän mein kyläilymenoon ja suuntasi heti ensimmäisenä muitten mukana tutkimaan, että minne sitä tällä kertaa tultiinkaan. Jannelta siirryttiin sit äipälle syömään ja saunomaan, joten vielä toinen kyläpaikka tuli lauantaille. Äitillähän pääsee kämppää juoksemaan ympäri ja olemaan hippaa niin, että tekee taidokkaita suunnanvaihtoja ja siinä Hippu on kyllä erihyvä :) Oodi ei jotenkin tällä erää malttanut leikkiä leikkiä (ja Myrtti ei viä siihen ole oppinut), joten Janne sitten onneksi hippasi Hipun kanssa, jotta saatiin lapsi onnelliseksi :)

Sunnuntaina suuntasin tyttöjen kanssa jo kasin aikaan reilun tunnin lenkille, kiitos kellojen käännön :D Pitkä lenkki hyydytti tytöt sopivasti ja seuraavia tunteja sitten vietettiinkin Vain elämää parissa tyttöjen vaihdellessa nukkumapaikkojaan ja välillä tullessa rapsuteltaviksi. Illalla innostuttiin viä Teron kanssa lähtemään 1,5h lenkille, missä tytöt sai sit kirmata irtikin, niin päivän liikuntasaldo oli taattu. Sunnuntai oli myös se maaginen päivä, jolloin siskot ekaa kertaa kitamiekkaili. Luulen, et nyt aletaan olla läheisyyden joka asteella maksimissa, monenlaista muuta läheisyyttä on jo koettu, mutta kitamiekkailu kyllä kruunaa kaiken. On se ihanaa, että siskot niin kovasti toisistaan tykkää ja toistensa seurassa viihtyy <3

Maanantai valkeni kauniina ja hivenen aurinkoisena, joten en millään malttanut olla lähtemättä taas pidemmälle lenkille. Marjo onneksi innostui mun ex tempore -lenkkiehdotuksesta ja niinpä mein porukkaan liittyivät viä Zelda ja Fiona ja saatiin me melkein kaksituntinen kulumaan vanhoissa, tutuissa Ylämyllyjärveltä lähtevissä lenkkimaisemissa. Lenkiltä suuntasin viä tyttöjen kanssa Jannelle pelaamaan Mariota Wiillä (on se vaan niin hienoa, että sitä voi vihdoinkin pelata kaksi yhtä aikaa, sitä koko lapsuus haaveiltiin :D) ja sieltä äipän luo ja saunan kautta kotia. Tytöt alkoi olla jo aikas väsyä kamaa ja äipälläkin Oodi nukkui seisoviltaan silmät kiinni. Loppuilta menikin sitten suuremmitta kommelluksitta ja pikku iltapissatus riitti tytöille ennen unta.

Tiistaina päästiin vihdoin tapaamaan Jesperiä (Oodin veljen tyttären poika eli Oodi ja Myrtti on ISOtätejä, Oodi ei tosin ISOtäteile varmaankaan kauan, kun Jesper kasvaa vauhdilla ohi :D), mitä olin odottanut innolla. Ja ei kyllä treffit tuottaneet pettymystä, niin ihana pentu, ettei tosikaan! <3 Ihan pentukuumetta meinasi iskeä, vaikka luulin, että sellanen on musta kaukana :D Lisäksi harvoin ihastun näin kovaa poikapentuihin, mutta Jesperillä oli kyllä niin kaunis pää ja ilme, ettei poikaa voinut kuin tuijottaa ja ihailla (valkoinen pieni nenälaikkukin löytyi). Vielä kun kaverilla on pusuja, rohkeutta, intoa ja pilkettä silmäkulmassa, niin mikäs kaverin menoa ihastellessa. Oodillakin näytti välillä lyövän tyhjää Jesperin menoa seuraillessa, sen verran villit ja vauhdikkaat leikit oli. Muut pojat tottakai oli myös tytöistä innoissaan ja saatiin me Marian kanssa seurata "vanhan pariskunnan" Hipun ja Vertin yhteisiä päiväuniakin. Nuilla kahdella se vaan on se jokin, mikä on alusta asti käynyt yksiin, ovat vaan niin pariskuntamaisia yhdessä. Ja tässä ei tällä kertaa edes ole kyse hormoneista, kun Hippu on leikattu. Tyypeillä vaan taitaa käydä jutut yksiin <3 Myrtti katseli poikanelikon menoa mieluummin sivummalta ja seuraili, että mihin sirkukseen me oikein päädyttiinkin, mutta tarkkailun jälkeen oli jo lopulta Marian tempputuokiossakin mukana (nameja kun oli! :D). Ei voi taas tähän sanoa, muuta kuin ensi kertaa odotellessa. Jesperille terkkuja, että ala viä kovasti kasva aikuiseksi ennen ensi kertaa ja Marialle isot kiitokset Hipun lihastsekkauksesta! <3

Nyt son sit arki, mulla pitkä päivä töitä ja tytöt sit huilaa kotona jaksaakseen illalla treeneissä :)