sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Maailmankirjat sekaisin

Käytiin äsken koirien kanssa kolmetuntinen metsässä etsimässä puolukoita ja sieniä. Itse saalis jäi hyvinkin vähäiseksi, mutta kyllä se vaan aina on niin ilo nuitten karvaisten menoa katsella, ne kun tuntuvat nauttivan mein sienireissuista viä enemmän kuin ihmiset itse :)

Oman porukan lisäksi matkassa oli Fanny, joka toimi oikein hyvin porukan hipattajana. Selvästi niillon eniten yhteistä Oodin kanssa, välillä juoksivat kylki kyljessä pitkällä kaukana edessä (kohti auringonlaskua :D) ja muut jäivät ihmettelemään mein ihmisten kanssa, et minnehän se matka tällä kertaa on. Pääosin kuitenkin rallasivat kaikki yhdessä kuka ketäkin jahdaten ja Myrttikin lähti hippoihin mukaan, vaikka usein piti käydäkin mun luona tsekkaamassa, etten oo mihkään hävinnyt.

Yllärit lenkillä teki Hippu, mistä en kyllä oo itse toipunut edelleenkään :D Me oltiin itse reilusti kymmeniä metrejä metsän puolella ja siellä kauempana meni hiekkatie. Näin, että joku pariskunta siellä käveli ja lähdin hissukseen kävelemään vähän syvemmälle, jotta ei tarvitsisi koiria ottaa kiinni tai edes kutsua luo. Koirat hyvin reagoikin mun suunnanvaihdokseen Hippua lukuun ottamatta, joka suuntasi tielle mun huudoista huolimatta. Hippu, pikkumustani, joka ei muista ihmisistä välitä tai suhtautuu heihin ainakin vähintään hyvin epäilevästi, sinkosi tielle moikkamaan siellä kävelemään pariskuntaa ja kuulin ihmisten jotain Hipulle juttelevankin. Pariskunnan jatkaessa matkaa Himpe palasi meidän luokse tyytyväisen oloisena ja koko tällä reissulla ei yhtä ainutta haukahdusta. En edelleenkään käsitä mitä tapahtui, Hipulla kun ei oo koskaan ollut mitään vetoa vieraita ihmisiä kohtaa ulkona. Ja ketään tuttuja he ei kyllä myöskään olleet :D Oodi sitten kruunasi vielä järkytyksen syömällä puolukan. Tänään on siis koettu kaikki aiemmin mahdottomilta tuntuneet asiat :D

Nyt kotona sit väsyjä koiria ja vielä väsympi mä. Mun flunssani ei kai oikein pitänyt märillä kengillä lenkkeilystä tuntitolkulla ja nyt sit särkee päätä ja palelee. Sohva kutsuu siis ja onneksi tällä kertaa sentäs ansaitusti :)

Tässä vielä lenkkiporukkamme perjantailta:
kuva Marjo Uimi




Kuvassa siis vasemmalta Hippu, Fiona, Zelda (ei tää "mein" Zelda kuitenkaan :D), Oodi ja Myrtti.

4 kommenttia:

  1. Voi että miten sisarukset ovat samannäköiset. Myrtti hieman isommalla mittakaavalla tehty, mutta niin yhdennäköiset :)

    T: Anne, Lilli & Iitu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin sitä on monet nyt samaa sanoneet :) Omaan silmään ne näyttää tooosi erilaisilta, kyllä yhdennäköisyyttäkin on kovasti, mutta vielä en oo siskoja sekoittanut. Vielä ;D Mummulla ne meni alkuviikosta jo välillä sekaisin, että suurempia sekaannuksia vaan odotellessa :D

      Poista
  2. Voi elämä tuota kuvaa.. <3 Ihan vähän itekettää, mutta on niin ihana olla toisen puolesta.. suukko pikkuiselle ja Oopeelle myös! :) Kiitos Mia!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä vasta taas opettelen tätä Blogspotin käyttöä, ei ollut sitten mitään tajua, et soot 1,5vk sitten tänne jotain kommentoinut .. :(

      Eipä kestä kiittää, täytyy tässä kohtaa sanoa, että ilo on kyllä aivan mun puolellani <3

      Poista